Mitä yhteistä on Gandhilla ja Peppi Pitkätossulla?

Siitä puhe mistä puute, siksi kai täytyy vieläkin jatkaa tätä älykkyyden ihmettelyä. Niin hienosti kuin tuo Gardner listasikin erilaisia älykkyyksiä, niin suuremmitta pinnistelemättä niitä on aika helppo keksiä lisää, kokeilkaa vaikka.

Miten olisi vaikka Anatominen älykkyys, anatomisesti älykäs on sellainen ihminen joka osaa käyttää ruuminrakennettaan hyväkseen mitä eriskummallisimmilla tavoilla, tiedättehän, pakkopaidoista irti pääsevät ja omituisiin solmuihin itsensä vääntävät tyypit. Sehän ei välttämättä ole liikunnallista taitoa mutta erityistä lahjakkuutta olla esim. hengittämättä pitkiä aikoja veden alla. Näin joskus dokkarin miehestä joka kalasti sukeltamalla ihan ilman happipulloja uskomattoman pitkiä aikoja.

Sitten voisi olla Anarkisesti älykäs, siis jos ajatellaan anarkismia noin yleensä vapauden ideologiana ilman poliittisia kytkentöjä. Sellaisia henkilöitähän voisivat olla esim.Nelson Mandela, Steve Bico, Martin Luther King, Mahatma Gandhi tai miksei ihan pikkuisen myös Peppi Pitkätossu eli Astrid Lindgren. Heissä on selvästi sellaista voimaa ja karismaa, erityistä älykkyyttä taistella oman aatteensa puolesta ja vallitsevaa valtakulttuuria vastaan.

Entäpä sitten Luovasti älykäs, onko kaikenlainen luovuus ja miltei hulluus vain opittua vai onko se ihan erityinen älykkyyden muoto? Syntyvätkö toiset ihmiset vain yksinkertaisesti luovempina kuin toiset? Asuuko luovuus jossain aivojen osassa? Luovuuteenhan tarvitaan ainakin tavallista suurempi kyky mielikuvitteluun ja ennakkoluulottomuuteen.

Ja sitten viimeisenä ; Hengellisesti älykäs. Eikös sekin voisi olla ihan erityinen älykkyyden osa- alue että kykenee aistimaan hengellisiä asioita, uskonnon lajiin katsomatta. Tämä on tietysti myös se vaikeimmin todistettava ja varmasti kiistanalaisin lahjakkuuden muoto, koska juuri näitä asioitahan ei voi tieteellisin menetelmin kovin helposti toteen näyttää. Silti jotkut ihmiset kykenevät meditoimaan ja mietiskelemään pitkiä aikoja ja jos siitä nyt ei suoranaisesti maailma heidän ympärillään paranisikaan, niin he itse ainakin säteilevät ympärilleen rauhaa ja rakkautta. Tähän hyvin lähelle tulevat tietysti myös mitä moninaisimmat rajatiedon asiat, ennustajat ja unen näkijät.

Tässä tullaan tietysti siihen että miten älykkyys määritellään, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin se on sellaista lahjakkuutta joka syntyy ihmisen mukana ja asustaa jossain aivojen osassa, se on siis paikannettavissa johonkin aivolohkoon ja voi sieltä myös tuhoutua jolloin sen pois menon huomaa ( esim. onnettomuuksien tai sairauksien seurauksina ).

Jossei muuta niin tällainen pohdinta on ainakin hauskaa, mistä tulikin mieleen että voisiko olla myös Humorismille herkkää älykkyyttä...se on ainakin selvää että jos kaikki lahjakkuutesi ei vielä kouluaikana paljastuneetkaan niin periksi ei kannata antaa, ihminen on yllättävän upea pakkaus, jota käärepaperiin katsomalla ei voi tyhjentävästi tuomita!

ML

Ällitsytätvä älykkyys!

Facebookissa on kiertänyt ällitsytätvä Cmabridgen yilopitson tuktimuskesta kertova esimerkki, jonka mukaan kykenemme lukemaan sanoja kuvina. Riittää että ensimmäinen ja viimeinen kirjain on oikeilla paikoillaan. Olen pauhannut tästä kuvasommittelun kursseillani aikoinaan, ilmiö on mielenkiintoinen. Ihmisen aivot ovat hyvin joustavat. Informaation lukemiseen vaikuttavat monet asiat kuten väri, muoto, koko, määrä ja sijainti. Siis myös sillä kuinka et  ä ä   l  lä kirjaimet ovat toisistaan on suuri merkitys. Vähän niinkuin elämässä yleensä, liian lähelle on usein vaikea nähdä ja sama pätee taas liian pitkiin etäisyyksiin.

Korvieni välisellä etäisyydellä alkoi taas lainehtia..miten mielenkiintoinen tämä ihmisen älykkyys onkaan! Tästä on nyt siis tulossa erilaisen älykkyyden kampanja, luonnonälyn ja ( romanttisen) tunneälyn jatkoksi onkin syytä pukata mukaan neuropsykologi Howard Gardnerin moniälykkyys teoria vuodelta 1983. Gardner jakaa älykkyytemme seuraavaan seitsemään osaan:

Kielellinen älykkyys
Matemaattis- looginen älykkyys
Musiikillinen älykkyys
Avaruudellinen- ja visuaalinen älykkyys
Liikunnallinen älykkyys
Intrapsyykkinen älykkyys
Interpsyykkinen älykkyys

Nuo viimeiset kaksi kaipaavat ehkä vähän selitystä; Intrapsyykkisesti älykäs ihminen on kykenevä kasvattamaan itsetuntemustaan, analysoimaan toimintaansa ja tunteitansa. Interpsyykkisesti älykäs kaveri taas on taitava vuorovaikutus suhteissa muihin ihmisiin. Kysytty tyyppi nykyään. Tämähän on jo melko älykästä eikö vain, MUTTA mitäs Gardner vielä keksikään, niin kyllä, kahdeksannen älykkyyden lajin, joka on kuinkas muuten kuin Luonnon ymmärtämisen kyky! Sellainen älykkyyden laji on siis olemassa, ihminen jolla on erityinen kyky havannoida ja ymmärtää erilaisia luonnon ilmiöitä! Toivotaan siis lisää älykköjä siihen ryhmään ja

olkaamme älykkäitä kukin omalla tavallamme!

ML

Tunne palaa, vapise järki, eli ROMANTIIKAN PALUU

Oletko joskus herännyt omista ajatuksistasi, haaveellinen katse silmissäsi, kuin toisesta todellisuudesta? Onko sinun innostustasi, ihailuasi, suruasi tai jotain muuta ylitsepursuavaa tunnettasi hyssytelty tai höpsytelty. Tai tunnetko merkillistä ja syvältä pulppuavaa kunnioitusta luontoa kohtaan, meriä ja metsiä, syviä järviä, sumuisia aamuja?  Ei hätää, sinä olet vain romantikko.

Juuri nyt meillä romantikoilla ei ole mitään hätää, ei edes hävettävää, sillä ennustan että pian romantiikka on taas muotia! Eikä tämä perustu pelkästään sille tosiasialle että Sinebrychoffin taidemuseossa nähdään parhaillaan kokoelma romanttista taidetta. Romantiikalle on nimittäin taas tilausta.

Kun Romantiikan aikaa edellisen kerran elettiin 1700 -luvun lopulta n. 1830 - luvulle, niin se sai alkunsa vasta reaktiona valistuksen ajan järjen ja rationalismin palvonnalle. Kuulostaako tutulta, siihen aikaan elettiin teollistumisen aikaa, uskottiin koneisiin ja kovaan faktaan. Me taas olemme juuri kokeneet voimakkaan "elektronisoitumisen" ja takana on vuosituhannen vaihde jolloin korostettiin ikuisia materiaaleja terästä ja betonia, harmaa oli kaiken kattava muotiväri. Lisäksi luonnonvarojen hyödyntäminen ja kaikenlaisten elollisten eläinten rikollinen hyväksikäyttö saa nyt vaan kertakaikkiaan riittää.

Edellisen kerran William Morris niminen viisas mies perusti Englannissa Arts and Grafts Movementin, nostaakseen käsityön arvon uudelleen sille kuuluvaan asemaan. Täsmälleen saman asian puolesta taistelemme me käsityöläiset ja taiteilijat edelleen ja entistä ajankohtaisemmin. Meidän ajassamme tuotteita ei ainoastaan tuoteta koneilla vaan myös ihmisillä kuin he olisivat koneita.

Näen siis tässä romantiikan uudessa tulemisessa paljon toivoa, ehkä me ihmiset vihdoinkin lakkaamme pitämästä itseämme järjen jättiläisinä ja opimme paremmin kommunikoimaan ympäröivän luonnon kanssa. Sanokaa siis mitä sanotte, minä pukeudun vihreään veluuriin, pitseihin ja nutturoihin ja lähden syyskuiseen aamuun sumun metsästykseen.

Tulevana viikonloppuna on vielä viimeinen tilaisuus nähdä Art of Roxu.

Lokakuussa meillä Karaijassa tehdään remppaa ja haaveillaan joulusta, galleria on auki lauantaisin ja esillä on yksityiskokoelma vanhaa taidetta, luvassa siis romantiikkaa,

Tervetuloa!

ML

Luonnonäly vastaan koneäly

Luin äskettäin tositarinan Jussi kissasta joka oli vaeltanut Rovaniemeltä kotiin Muonioon 160 kilometriä ihan ilman gsm:ää tai edes karttaa. Veljeni koira kykenee lukemaan sohvalta nousevasta isännästään että onko tämä menossa jääkaapille vai ulos lenkille, ihan ilman sanoja. Ystäväni kertoi äidistään jota siilit seuraavat puutarhassa. Eläinten älykkyydellä ei tunnu olevan rajoja. Tietenkin suoritukset vaihtelevat yksilöiden ja tilanteiden mukaan, mutta vaikuttaa siltä että ratkaisevaa on rakkaus, tai vähintäänkin asian henkilökohtainen tärkeys. Olen nimittäin vakuuttunut että villissä luonnossa monia vihollisia omaavat "saalis" eläimet eivät tulisi toimeen ilman erityisiä intuitiivisiä tai telepaattisia kykyjä. Poikasiaan ja pentujaan kasvattava ja suojeleva emo käyttää varmasti muitakin aisteja kuin vain haju, näkö tai kuuloaisteja, toiset paremmin, toiset huonommin.

Koneella ei tietääkseni ole tämän kaltaista "intuitiivistä" älyä, sen "arvomaailmassa" ei mikään asia ole rakkaampi kuin toinen. Uskon myös että ihmisellä ja eläimellä on kyky sen kaltaiseen oivallusten tekemiseen joka on varmasti vaikeata koneille. Luonnollinen olentohan voi nimittäin yhdistää kaksi täysin irrationaalista asiaa ja oivaltaa niiden yhteydestä jonkin kolmannen asian. Voimme yhdistää eri aistikokemuksia tavalla joka koneille on varmasti haastavaa. Lisäksi oma kompuutterimme toimii myös alitajuisesti, unimaailmassakin.

No koneen ja aivojen erothan ovat melko selvät ja paljon tutkitut, mutta silti aiheesta syntyy mielenkiintoisia kysymyksiä, joita me ihmiset voisimme ehkä enemmänkin pohtia. Nythän on jo todettu että tietokoneiden käyttö muuttaa ihmisen aivoja ja sitä kautta käyttäytymistä. Tarkoittaako se myös että erkaannumme entistä enemmän muista elävistä lajeista? Mitä se merkitsee?  Mitä kaikkia aisteja ja mahdollisuuksia menetämme muuttaessamme aivoja enemmän koneiden kaltaisiksi? Tuleeko meistä tunneköyhiä, kuinka käy rakkauden?

Yksi hyvä tapa treenata luonnollista, intuitiivistä älyä, on taiteen tekeminen ja kokeminen, monipuolista viikon vaihdetta kaikille!

ML

Viikonloppuna 14.- 16. 9. Taiteilija Roxu Jansson paikalla, tarjolla kahvia ja pullaa, tervetuloa!

ML

Karaijan kesä

Karaijan kesä oli auringon paistetta, ruusuja ja punahatun kukkia, naakkojen pesiä savupiipussa, iloisia ihmisiä, innostusta ja ihastusta, yleistä ideoiden ilotulitusta. Kesä avattiin kesänäyttelyllä juuri kun vuoden vanhan rautatieomenapuun valkoiset kukat aukesivat. Inkoo täyttyi kesäihmisistä, heistä jotka muuttavat maalle koko kesäksi ja toisista jotka ajavat ohi tai purjehtivat laituriin. Karaijaan tultiin katselemaan, seurustelemaan, ihastelemaan, inspiroitumaan, tai ihmettelemään, toiset tositarkoituksella, toiset sattumalta. Jotkut kupilliselle kahvia.

Yksi huomasi vanhan suksen kattoparrussa, toinen tutun maiseman Snappertunasta. Aika moni löysi uuden lempi pipon, kupin, kipon, korun, mekon, taulun tai tyynyn. Matkailijat löysivät tuliaisia ja juhliin kutsutut lahjoja. Monen silmissä loisti löytämisen ja oivaltamisen ilo. Kehuimme itseämme  kansaksi jolla on mielikuvitusta ja taitoa käyttää sitä. Toisen ihmisen käden jälki on aina käden ojennus, tässä olen, mukava tutustua! 

Loppukesällä nautittiin sadonkorjuusta, korjattiin sekä henkisiä että kulinaristisia hedelmiä. Juhlittiin hieno ilta yhdessä taidetta, tanssia ja laulua, monenlaisia eläviä elämyksiä. Sytytettiin elokuun ilta tuleen!

Siinä sivussa kerrottiin kuulumisia ja parannettiin maailmaa. Toiset tutustuivat ensi kertaa, jotkut löysivät toisensa uudelleen, kauan kadoksissa olleita sukulaisiakin löytyi. Vanhan navetan suojissa vaihdettiin monenlaisia ajatuksia, itkettiin ja naurettiin, elämälle.

Olin koko kesän kiven sisällä, silti en vaihtaisi päivääkään pois. En antaisi pois yhtäkään kohtaamista, uutta ihmistä tai vanhaa ystävää. Joka päivä oli mukava päivä. Tuskin maltan odottaa ensi kesää. Syksy on täynnä suunnitelmia ja uusia ideoita. Viimeinenkin tila takahuoneesta laitetaan kuntoon ja avataan jouluksi kaikille kävijöille. Karaijalla on galleria, kammari ja pian myös keittiö.

Kiitos kaikille mukana olleille hienosta kesästä!

Parhaillaan Karaija kylpee väreissä, Roxu Janssonin elämänpituisessa taiteessa, tervetuloa!

Karaija on auki syyskuussa pe 11- 18, la- su 11- 16.
Lokakuussa la 11- 16
Marraskuussa pe 11- 18, la- su 11-16
Joulukuussa ti- pe 11- 18, la- su 11- 16

ML

Lähikuvassa taiteilija Roxu Jansson

Roxun abstrakti realismi

"Taidetta ei tule katsoa pelkästään silmillä, vaan kokea se elämyksellisenä matkana omaan itseensä. Abstrakti kuva alkaa saada merkityksensä muistojen, tunteiden ja mielikuvien kautta, eli siitä tulee katsojalleen realismia, totta."

" Jokaisella meillä on aina oma todellisuutemme, joten toisen realismi on toiselle abstraktia ja toisinpäin."

Näin kuvailee taiteilija Roxu Jansson suhdettaan taiteeseen. Jansson esittelee nyt ensi kertaa töitään Galleria Karaijassa Inkoossa. Arkistonhoitajana aikaisemmin toimineella Janssonilla on nykyään mahdollisuus omistautua kokonaan taiteelleen. Taiteilijana hän ei kuitenkaan ole vasta- alkaja, sillä hän on piirtänyt ja maalannut lapsesta saakka. Maalauksia on kertynyt yli kolmenkymmenen vuoden ajalta, lisäksi hän on suunnitellut tuotemerkkejä eri yrityksille.

Jansson maalaa enimmäkseen öljyväreillä ja sekoittaa värinsä perusväreistä. Vaikka juuri värit tekevätkin Janssonin töissä vahvan ensivaikutelman, niin taiteilija itse kertoo aloittaneensa piirtämällä musta valkoisia kuvia ja olevansa erityisen kiinnostunut muodoista. Muodot ovatkin Janssonin töissä runsaita ja omaperäisiä. Sattumaa ei liene sekään, että taiteilija on erityisen kiinnostunut varjoista. Ideat ja aiheet syntyvät usein muodoista, hän kertoo, ja työ kehittyy tehdessä. Perfektionistille työn valmiiksi saaminen voi olla vaikeaa.

Roxu Jansson nauttii totuttujen käsitysten kyseenalaistamisesta, eikä halua nähdä maailmaa mustavalkoisena. Vaikutteita taiteeseensa hän on saanut suurilta mestareilta; Leonardo Da Vinciltä ja Picassolta, sekä matkoiltaan Intiasta. Tutuilla teillä aistit usein sulkeutuvat, hän kertoo, ei nähdä sitä mitä on, vaan mitä halutaan nähdä.

Asuttuaan 55 vuotta Helsingissä, Jansson nauttii nyt elämästään idyllisessä Inkoossa. Hän kertoo arvostavansa paikallisia palveluita ja meren läheisyyttä. Koti on siellä missä on vaimo ja jo aikuiset lapsetkin ovat lähellä. Vapaana taiteilijana hän voi nyt omistautua intohimolleen maalaamiselle ja suunnittelee jo vaimonsa kanssa uutta matkaa Intiaan.

ML