maanantai 24. maaliskuuta 2014

Karaija kasvaa!


Piiiiitkän ajan unelmani työhuoneesta Karaijan yhteydessä on nyt vihdoinkin, sittenkin, ihme kyllä, en usko todeksi, TOTTA! Karaijalla on oma WORKSHOP! Siellä alkaa tapahtua, mitä kaikkea, ei kukaan vielä tiedä, tahtoni ja tarkoitukseni on, että mahdollisimman monelle siitä on iloa. Tämä ikioma puuhanurkka oli tarkoitus tehdä Karaijan tiloihin jo aikaa sitten, mutta aika ja tila eivät oikein olleet oikeat, nyt ne ovat, koko navetta on meidän ja Karaijasta on kasvanut täysi-ikäisyytensä ( 18v. ) kunniaksi Taiteiden talo / Ett hus för konst / House of the rising art.

Ideoita on jo seuraaville vuosikymmenille runsaasti, järjestämme varmasti kursseja ja puuhapäiviä, tilassa voi pistää pystyyn pop up näyttelyn tai lausua vaikka runoja. Siellä on tarkoitus valmistua omiani ja muiden töitä, ovet auki! Kuten huomaat, olen niin innoissani että täysikuu-unettomuus jatkuu jo toista viikkoa, ideat kieppuvat karusellina pää parkani sisätiloissa. Juuri nyt valmistaudutaan siis kaikkien aikojen Karaija kesään. Stay in tune, pysy pulkassa, vedä jalkaan lentosukat, sillä nyt lennetään taiteiden taivaisiin!

Ensi viikonloppuna heti kaksilla avajaisilla gallerian puolella; lauantaina 29.3. Susanne Remahlin ja Fredrik Furun yhteinen näyttely Svartfåglar & Stjärnfall avataan Fredrikin musiikki esityksellä klo. 14-16 ja sunnuntaina juhlitaan hienoja Kenneth Rosenlundin maalauksia näyttelyssä Linnunrata klo. 14-16. TERVETULOA!

 

Maalaus Susanne Remahl, teksti Fredrik Furu



Maalaus Kenneth Rosenlund

 

ML

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Seppo Kolehmaisen ihmeellinen elämä


Tavaksemme on jo muodostunut aloittaa näyttelyvuosi inkoolaisittain, paikallisen taiteilijan avaamana, niin tänäkin vuonna. Zoomaus lähiympäristöön paljastaa nimittäin mielenkiintoisia asioita, niin kuin nyt esillä olevan Seppo Kolehmaisen tutkijan tarkkuudella tehdyt omaelämäkerralliset maalaukset. Vaikka nämä työt päällisin puolin voivat vaikuttaa säyseiltä ja asiallisilta, kuten Seppo itse, make no mistake, niiden taustoihin kätkeytyy huimia seikkailuja aina haiden kanssa taistelusta Kolumbialaisen salaisen poliisin varjostukseen ja luotien väistelyyn.

Seppo Kolehmainen on syntynyt dramaattisena talvisodan vuonna helmikuussa 1939, hän menettikin isänsä sodankäyntiin ja maanpuolustustehtäviin useaksi vuodeksi, mutta kun sai hänet takaisin kotiin, isä otti poikansa Sepon kalakaverikseen. Nuo varhaiset aamut isän kanssa pitkäsiimaa laskiessa ovat viitoittaneet Sepon tietä pitkälle elämässä. Silloin hän oppi paitsi työnteon ja ahkeruuden merkityksen, myös erityinen kiinnostus kaloihin syntyi silloin. Näyttelyssämmekin on pari koskettavaa maalausta näistä varhaisista muistoista. Seppo Kolehmainen on luonnontieteilijä, joka on saanut koulutuksensa Helsingin yliopistossa ja väitellyt eläintieteen tohtoriksi Tennesseen yliopistossa Yhdysvalloissa.

Seppo on tehnyt todella monipuolisen ja huikean uran eripuolilla maailmaa.
Jo Suomessa hän sai työtä v.-63 radioaktiivisen laskeuman ympäristövaikutusten tutkijana. Kaikkien aikojen voimakkain ydinpommi on nimittäin silloisessa Neuvostoliitossa räjäytetty Nova Dazemljalla laukaistu 55Mt :n Tsar Bomba, 30. lokakuuta 1961. Ydinkokeita on tehty siellä useita. Pommin laukaisu tuotti valtaisat 5,3 jottawattia ja siitä kohosi tulipallo kymmenen kilometrin korkeuteen. Räjähdyksen saattoi nähdä paljaalla silmällä vielä 1000 kilometrin päässä ja se aiheutti valtavan lämpö- ja paineaallon joka aiheutti kolmannen asteen palovammoja vielä 100 kilometrin päässä, pommin voima tunnettiin Suomessa asti. Raidioaktiivinen laskeuma vaikutti Suomessa eniten lapissa, sen erikoisen ravintoketjun vuoksi. Ilmakehässä, vedessä ja avaruudessa suoritettavat testit kiellettiin onneksi suurvaltojen välisellä sopimuksella vuonna 1963. Maailman eri puolilla on silti tähän saakka tehty 2050 ydinrajähdetestiä, joista saasteet ovat levinneet ilmakehässä ympäri maapallon. Maailmassa on varastoituna 20500 ydinpommia, jotka riittäisivät tuhoamaan maapallomme kokonaan lukemattomia kertoja.

Suomesta Sepon tie vei Yhdysvaltoihin, josta hän halusi saada lisää kokemusta radioaktiivisuuden ympäristövaikutusten tutkimisessa. Sitä hän saikin mm. Tyynellä merellä Bikini Atollilla. Suomalainen Seppo Kolehmainen sukelsi siellä näytteitä merenpohjasta ydinpommikokeen jäljiltä, haiden partioidessa hänen yläpuolellaan. Ainoa puolustuskeino hain hyökkäystä vastaan olisi kuulemma ollut voimakas nyrkin isku hain päässä olevaan arkaan paikkaan, Sepon onneksi hait eivät olleet agressiivisia. Ydinpommista Bikinin Atollilla on näyttelyssä erittäin voimakas maalaus.

Seppo Kolehmaisen seikkailut vedenalaisessa maailmassa jatkuivat -70 :luvulla mm. vedenalaisessa laboratoriossa Puerto Ricon vesillä, jossa hän tutki jopa 33 metrin syvyydessä kaksi viikkoa asuen, koralliriutan lajistoa ja ravinteita. Tavattuaan Puerto Ricossa toisen suomalaisen tutkijan Veikko Tarkkasen, hän kiinnostui tulikärpästen bioluminenssi- ilmiön käytännön sovellutuksista ja se tutkimus veikin hänet sitten huimiin seikkailuihin Kolumbiaan jossa hän oli paitsi tulikärpäsjahdissa, myös virheellisesti Kolumbian salaisen poliisin epäiltynä ja vakoiltuna. Tästä huolimatta Seppo Kolehmainen sai kerättyä 40 000 tulikärpästä ja tutkimus niiden parissa johdatti hänet Hollantiin ja Belgiaan, jonne hän rakensi yhdessä Veikko Tarkkasen kanssa laboratorion ja reagenssitehtaan. Työnsä parissa Seppo palasi vielä Yhdysvaltoihin ja lopulta sieltä takaisin Suomeen ja Viroon jossa hän perehtyi gourmetsienien kasvatukseen.

Vuonna 2010 Seppo Kolehmainen rakensi Inkerinsä kanssa talon Inkooseen, kalavesien äärelle. Itse olen tutustunut Seppoon akvarelli- ja öljymaalauskurssillani Inkoon kansalaisopistossa. Sepon antaumuksellinen paneutuminen muistojensa maalaamiseen on tehnyt meihin kaikkiin kurssilla vaikutuksen. Aiheista maalauksiin Sepolla ei ole pulaa, joten odotan tämän uran taiteilijanakin saavan vielä pitkälle jatkoa.

Kokemuksia ja kohtaamisia, Seppo Kolehmaisen maalauksia on esillä 23. 03. asti, la- su klo. 11-16 Galleria Karaijassa, tervetuloa!
ML