Englantilainen designeri, runoilija,
novelisti, kääntäjä ja aktivisti William Morris puolusti voimakkaasti käsityötä
ja koki teollisen vallankumouksen rappiollisena. Hän oli 1800- luvun lopulla
syntyneen Arts and Grafts liikkeen tunnetuin edustaja. Tuo liike syntyi
vastustamaan "sieluttomia" teollisuusjäljennöksiä ja uskoi muotojen
yksinkertaisuuteen sekä materiaalin ja idean aitouteen.
Tänä päivänä meitä käsityöläisiä on
edelleen hengissä kourallinen täällä Suomessakin. Teollinen vallankumous on jo
taakse jäänyttä elämää ja käynnissä onkin digitalisaatio, joka sähköistämällä
palveluja ja toimintatapoja purkaa turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Herodes ei
enää laita meitä verollepantaviksi vaan verotkin ohjautuvat luultavasti
automaattisesti keinoälyä käyttäen tarvittaviin kohteisiin. Informaatio
puretaan bitteihin, jolloin sitä voi tallentaa, järjestellä ja muutella ihan
uudella tavalla. Tietokoneet ja robotit kommunikoivat keskenään ilman ihmisen
antamia käskyjä. Teknologia kuljettaa meitä paikasta toiseen ja huolehtii
kodeistamme. Voimme keskittyä olennaiseen.
Teollistumisen ja sähköistymisen
ohella käynnissä on myös globalisaatio, joka on avannut maailman
markkinat. Koneista ja laitteista huolimatta yrittäjät ja sijoittajat ovat
huomanneet saman kuin William Morris aikoinaan, oikean elävän ihmisen tekemä
käsityö ei ole täysin korvattavissa koneellisesti. Arts and Grafts liikkeen
alkuperäinen idea aitoudesta on käännetty itsensä irvikuvaksi massiivisessa
mittaluokassa. Kansojen kulttuureista eri puolelta maailmaa on poimittu niiden
parhaimmat ja omaperäisimmät ideat ja kopioitu massatuotantona toisella
puolella maailmaa. Kapitalismi tietysti tasoittaa tietä köyhien kansojen
kehitykselle ja sanotaan että olihan meilläkin aika jolloin lapsilla teetettiin
töitä. Sellaiset argumentit paljastavat silti suuren tietämättömyyden niistä
oloista, jossa halpatuontia nyt teetetään. Olosuhteet esimerkiksi
halpoja tekstiilejä tuottavissa tehtaissa ovat todella kaukana sen agraari ajan
Suomesta, jossa lapset tekivät töitä kotonaan tai kotikylissään, eivät suurten
kaupunkien slummeissa ja teollisuushalleissa kuin häkkiin suljetut eläimet.
Suurin ja sokein luottamus koneiden
ja laitteiden kaikkivoipaisuuteen taitaa silti taittua, keinoälykään tuskin
koskaan tulee täysin korvaamaan sitä mikä ei ole sen luomaa. Suurin kysymys
tulevaisuudessa tuleekin luultavasti olemaan maapallon luonnovarojen ja
resurssien jakaminen, miten se tehdään mahdollisimman
oikeudenmukaisesti. Itse uskon että digitalisaationkin aikana arvokkaita
ovat ominaisuudet jotka tekevät meistä ihmisiä, Kysymys kuuluu siis mihin
tarvitaan vielä ihmistä? Voiko keinoäly tuottaa sisältöjä ja hoitaa ihmisiä?
Vaikka koneet ehkä edistävätkin terveyttämme ja pidentävät elinikäämme, ihmistä
ne tuskin koskaan täysin korvaavat sosiaalisissa tilanteissa. Toinen ominaisuus
joka koneilta kai ymmärtääkseni puuttuu, on inhimillinen luovuus ja
mielikuvitus, kyky tuntea, aistia, eläytyä, mielikuvitella. Tulevaisuudenkaan
yhteiskunnissa ei ihmisen inhimillisyys ole korvattavissa. Miksi emme siis
arvostaisi ja ylistäisi sitä jo nyt tänä päivänä!
Galleria Karaijassa esittelemme
käsityönä valmistettuja tuotteita. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 3.-4.
10. meillä on mahdollisuus myös tutustua tuon teollisen vallankumouksen
alkuaikojen tuotteisiin Antiikkiviikonloppuna. Esillä on mm. ensimmäistä kertaa
Suomessa, 160 vuotta vanha maisema- aiheinen daguerrotypia eli valokuva, sekä
monia mielenkiintoisia teknologisia vempeleitä menneiltä vuosilta.
Juuri nyt on esillä vielä Seija
Grönqvistin luontoaiheisia maalauksia ja Risto Lammin- Soilan lintumaalauksia
27.9. asti, auki pe 11-18, la-su 11-16 TERVETULOA!