Matkamme uuden
Suomen ja innovatiivisen tulevaisuuden luomisessa jatkuu. Seuraavaksi Steven
Johnsonin reseptissä on vuorossa ilmiö nimeltä Hidas aavistus. No niin, tekisi mieli sanoa että tämähän on sitä
naisen vaistoa, mutta Johnson ei sano. Amerikkalaisena hän kertoo esimerkin
yhdestä Yhdysvaltojen traumaattisimmasta tapahtumasta 11.09. 2001 terrori
iskut. Tätä suurta tragediaa edelsi nimittäin kahdelta eri taholta ( Phoenix ja
Minnesota muistiot ) lähetetyt varoitusviestit, hitaat aavistukset, joita FBI ei
kuitenkaan ottanut tarpeeksi tosissaan. Että miksei ottanut? Johnson selittää
että hitaat aavistukset ovat hauraita ajatuksia, ne tarvitsevat oikeanlaisen
kasvualustan kasvaakseen täyteen mittaansa, mahdollisesti toisia pieniä
aavistus kavereita joiden kanssa yhdessä muodostavat itsestään varsinaisen
ajatuksen. Johnson syyttää myös FBI :n Automaattista tapaustukijärjestelmää (
joka on muuten kuulemma käytössä edelleen) se on viestintä hierarkia ja
jäjestelmä joka ei ilmeisestikään ole tarpeeksi joustava verkosto, se
oikeanlainen liemi, uusien tärkeiden ajatusten vastaanottamiseen ja
seulomiseen.
Sitä paitsi
aika noiden varoitusten ja iskujen välillä oli luultavasti liian lyhyt, jotta
nämä varovaiset aavistukset olisivat ehtineet kehittyä. Sillä hitaat aavistukset eroavat suurelta osin
nopeista arvioista, juuri sen ajan
suhteen jonka ne tarvitsevat kehittyäkseen täyteen mittaansa. Ne syntyvät usein
sumuisina ja takkuisina kuin meidän tänä kesänä lintulaudalla parveilleet
Talitiaisen poikaset, ja kehittävät kirkkaat värinsä vasta kun saavat
oikeanlaista ravintoa sulkiensa alle.
Palataan taas
Charles Darwiniin. Näin jälkikäteen arvioiden Darwinin ajatuksista voi
nimittäin saada sen virheellisen käsityksen, että hänellä syttyivät ns. pitkät
päälle yhtenä pimeänä yönä ja hän oivalsi yht`äkkiä upeat kirkkaat teoriansa.
Totuus on kuitenkin toisenlainen. Darwin piti tarkasti päiväkirjaa.
Muistikirjoihin kirjaaminen oli tuon ajan euroopassa älymystön tapa, se oli
tieteellinen metodi. Se oli jo itsessään melkein yksi tieteenlaji. Darwin oli
merkinnöissään hyvin tunnollinen ja luki omia muistiinpanojaan yhä uudelleen ja
teki niistä uudenlaisia johtopäätöksiä. Näin hänen teoriansa ikääkuin kasvoivat
kirjojen lehdillä kohti sitä todennäköistä teoriaa. Ne vaativat kehitykseensä
vuosien tutkimuksia luonnossa ja tarkkaan kirjattuja havaintoja. ( Siis työn
tekemistä)
Johnson
kirjoittaa vielä toisesta esimerkistä, ja tässä se nyt sitten tulee, miten
syntyi www eli World Wide Webb. Juuri kuten sinä itseäni viisaampi lukija jo tiedätkin,
tuo mahtava, ihmeellinen järjestelmä on syntynyt v. 1865 julkaistun joka kodin
tietokirjan Enquire Whitin Upon Everything ( Kysy sisältä vastaus kaikkeen)
nimisen teoksen innoittamana. Lontoon esikaupungissa 1960 luvulla kasvanut mies
nimeltä Tim Berners- Lee oli nimittäin ihastunut tuohon teokseen vanhempiensa
kirjahyllyssä. Yli kymmenen vuotta myöhemmin työskennellessään
ohjelmistoasiantuntijana sveitsiläisessä tutkimuslaboratoriossa hän tunsi
hukkuvansa kaikkeen informaatioon ja alkoi siksi kehittää sivuprojektinaan
sovellusta, joka pystyisi seuraamaan kaikkea informaatiota. Hän antoi
sovellukselle nimen Enquire. Tästä pikku projektistaan hän sitten kehitti
seuraavan vuosikymmenen aikana alustan joka yhdisti tietokoneita joka puolella
maailmaa ja antoi sille lopulta nimen World Wide Webb. Berners- Lee oli onnekas
mies, koska työpaikallaan CERN:issä, hänellä oli mahdollisuus kehitellä
ajatustaan kaikessa rauhassa. Useimmille meistä nykypäivän työelämä ei anna
mahdollisuutta kehitellä hitaita aavistuksia kaikessa rauhassa, vaikka niitä
tulisikin, ne useimmiten häviävät olemassaolon taistelun voimakkaampien
vaatimusten viidakossa. Www antoi kuitenkin innovaatioille ihan uuden tason
kehittyä. Muistiinpanoja voidaan nyt tehdä avoimesti ja julkisesti verkossa, ne
ovat kenen tahansa luettavissa ja jatkojalostettavissa.
Tämä viimeinen
esimerkki on minusta ihan herkkua, lanseeraan tämän välittömästi omaan yhden
hengen yritykseeni koko henkilökunnalle. Esimerkki kertoo Google nimisestä
yrityksestä joka käynnisti ” 20 prosenttia työajasta”- ohjelman kaikille
insinööreilleen. Insinööreiltä edellytettiin
että jokaista yhtiön virallisessa projektissa tekemäänsä neljää tuntia
kohti he käyttävät yhden tunnin lempiprojektiinsa yksinomaan omien halujensa ja
vaistojensa ohjaamina. Nyt Googlen varatoimitusjohtaja Marissa Mayer väittää
että 50 % Googlen uusista tuotteista syntyy innovaatiotaukoaavistuksista.
Näillä uusilla innovaatioilla ( mm. Google News ) onkin nykyään mahdollista
koota yhteen jopa hitaita aavistuksia ja tulevaisuudessa ehkä jopa estää
syyskuun 11. päivän kaltaiset terroriteot.
Sallittakoon
tähän loppuun vielä tällainen humanistin henkilökohtainen huomautus, että
Hidasta aavistusta voisi kenties kutsua myös intuitioksi tai enkelin
kosketukseksi, rakkaalla lapsella taitaa olla monta nimeä.
Aavistan että
jatkoa tästä taas seuraa, joten linkitä itsesi mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti