keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Berners- Leen hidas aavistus ja tuottavat tauot


Matkamme uuden Suomen ja innovatiivisen tulevaisuuden luomisessa jatkuu. Seuraavaksi Steven Johnsonin reseptissä on vuorossa ilmiö nimeltä Hidas aavistus. No niin, tekisi mieli sanoa että tämähän on sitä naisen vaistoa, mutta Johnson ei sano. Amerikkalaisena hän kertoo esimerkin yhdestä Yhdysvaltojen traumaattisimmasta tapahtumasta 11.09. 2001 terrori iskut. Tätä suurta tragediaa edelsi nimittäin kahdelta eri taholta ( Phoenix ja Minnesota muistiot ) lähetetyt varoitusviestit, hitaat aavistukset, joita FBI ei kuitenkaan ottanut tarpeeksi tosissaan. Että miksei ottanut? Johnson selittää että hitaat aavistukset ovat hauraita ajatuksia, ne tarvitsevat oikeanlaisen kasvualustan kasvaakseen täyteen mittaansa, mahdollisesti toisia pieniä aavistus kavereita joiden kanssa yhdessä muodostavat itsestään varsinaisen ajatuksen. Johnson syyttää myös FBI :n Automaattista tapaustukijärjestelmää ( joka on muuten kuulemma käytössä edelleen) se on viestintä hierarkia ja jäjestelmä joka ei ilmeisestikään ole tarpeeksi joustava verkosto, se oikeanlainen liemi, uusien tärkeiden ajatusten vastaanottamiseen ja seulomiseen.

Sitä paitsi aika noiden varoitusten ja iskujen välillä oli luultavasti liian lyhyt, jotta nämä varovaiset aavistukset olisivat ehtineet kehittyä. Sillä hitaat aavistukset eroavat suurelta osin nopeista arvioista, juuri sen ajan suhteen jonka ne tarvitsevat kehittyäkseen täyteen mittaansa. Ne syntyvät usein sumuisina ja takkuisina kuin meidän tänä kesänä lintulaudalla parveilleet Talitiaisen poikaset, ja kehittävät kirkkaat värinsä vasta kun saavat oikeanlaista ravintoa sulkiensa alle.

Palataan taas Charles Darwiniin. Näin jälkikäteen arvioiden Darwinin ajatuksista voi nimittäin saada sen virheellisen käsityksen, että hänellä syttyivät ns. pitkät päälle yhtenä pimeänä yönä ja hän oivalsi yht`äkkiä upeat kirkkaat teoriansa. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Darwin piti tarkasti päiväkirjaa. Muistikirjoihin kirjaaminen oli tuon ajan euroopassa älymystön tapa, se oli tieteellinen metodi. Se oli jo itsessään melkein yksi tieteenlaji. Darwin oli merkinnöissään hyvin tunnollinen ja luki omia muistiinpanojaan yhä uudelleen ja teki niistä uudenlaisia johtopäätöksiä. Näin hänen teoriansa ikääkuin kasvoivat kirjojen lehdillä kohti sitä todennäköistä teoriaa. Ne vaativat kehitykseensä vuosien tutkimuksia luonnossa ja tarkkaan kirjattuja havaintoja. ( Siis työn tekemistä)

Johnson kirjoittaa vielä toisesta esimerkistä, ja tässä se nyt sitten tulee, miten syntyi www eli World Wide Webb. Juuri kuten sinä itseäni viisaampi lukija jo tiedätkin, tuo mahtava, ihmeellinen järjestelmä on syntynyt v. 1865 julkaistun joka kodin tietokirjan Enquire Whitin Upon Everything ( Kysy sisältä vastaus kaikkeen) nimisen teoksen innoittamana. Lontoon esikaupungissa 1960 luvulla kasvanut mies nimeltä Tim Berners- Lee oli nimittäin ihastunut tuohon teokseen vanhempiensa kirjahyllyssä. Yli kymmenen vuotta myöhemmin työskennellessään ohjelmistoasiantuntijana sveitsiläisessä tutkimuslaboratoriossa hän tunsi hukkuvansa kaikkeen informaatioon ja alkoi siksi kehittää sivuprojektinaan sovellusta, joka pystyisi seuraamaan kaikkea informaatiota. Hän antoi sovellukselle nimen Enquire. Tästä pikku projektistaan hän sitten kehitti seuraavan vuosikymmenen aikana alustan joka yhdisti tietokoneita joka puolella maailmaa ja antoi sille lopulta nimen World Wide Webb. Berners- Lee oli onnekas mies, koska työpaikallaan CERN:issä, hänellä oli mahdollisuus kehitellä ajatustaan kaikessa rauhassa. Useimmille meistä nykypäivän työelämä ei anna mahdollisuutta kehitellä hitaita aavistuksia kaikessa rauhassa, vaikka niitä tulisikin, ne useimmiten häviävät olemassaolon taistelun voimakkaampien vaatimusten viidakossa. Www antoi kuitenkin innovaatioille ihan uuden tason kehittyä. Muistiinpanoja voidaan nyt tehdä avoimesti ja julkisesti verkossa, ne ovat kenen tahansa luettavissa ja jatkojalostettavissa.

Tämä viimeinen esimerkki on minusta ihan herkkua, lanseeraan tämän välittömästi omaan yhden hengen yritykseeni koko henkilökunnalle. Esimerkki kertoo Google nimisestä yrityksestä joka käynnisti ” 20 prosenttia työajasta”- ohjelman kaikille insinööreilleen. Insinööreiltä edellytettiin että jokaista yhtiön virallisessa projektissa tekemäänsä neljää tuntia kohti he käyttävät yhden tunnin lempiprojektiinsa yksinomaan omien halujensa ja vaistojensa ohjaamina. Nyt Googlen varatoimitusjohtaja Marissa Mayer väittää että 50 % Googlen uusista tuotteista syntyy innovaatiotaukoaavistuksista. Näillä uusilla innovaatioilla ( mm. Google News ) onkin nykyään mahdollista koota yhteen jopa hitaita aavistuksia ja tulevaisuudessa ehkä jopa estää syyskuun 11. päivän kaltaiset terroriteot.

Sallittakoon tähän loppuun vielä tällainen humanistin henkilökohtainen huomautus, että Hidasta aavistusta voisi kenties kutsua myös intuitioksi tai enkelin kosketukseksi, rakkaalla lapsella taitaa olla monta nimeä.

 

Aavistan että jatkoa tästä taas seuraa, joten linkitä itsesi mukaan.

 
ML

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti