keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Mielensä ilostuttaja


Oman mielensä pahoittaminen tai ilostuttaminen on yllättävän yksinkertaista. Näin pimeään aikaan marraskuussa, kun kenkä tuntuu puristavan, vaikkei se ole edes jalassa ja tuuli puhaltaa kylmästi vastaan sisätiloissakin, niin tuota jälkimmäistä tarvitaan ehkä enemmän.

Minulla on muutama varma oma konsti, meille kaikillehan toimii vähän eri jutut. Yksi jo parikymmentä vuotta hyvin toiminut, on muisto eräältä joululta. Minulle rakas pieni poika sai silloin helikopterin mummiltaan joululahjaksi. Helikopteri ilmeisesti täytti pojan kaikki toiveet. Se hetki oli sellainen klassikko, niitä elämän pieniä hetkiä, jotka vasta näin jälkeenpäin katsoen paljastavat koko suuruutensa. Minulla on valokuva siitä hetkestä, pienen pojan kasvoilla on niin kirkasta iloa, että se on riittänyt valaisemaan synkkiä päiviäni kahdenkymmenen vuoden päähän. Pian tuon joulun jälkeen mummi sairastui ja menehtyi sairauteensa, mutta juuri tuolla hetkellä mummi ja hänen syntymäpäivänään syntynyt poika, olivat pelkästään hyvin iloisia. Minun ei tarvitse enää edes katsoa kuvaa, se on syöpynyt verkkokalvoilleni.

Joskus kun alahuuli alkaa taas uhkaavasti roikkua, toinen tällaisena ”mielen- ilopillerinä” toimiva juttu on, että kuvittelen jonkun neljästä kissastani suoraan edessäni; silakan suolaamat suupielet leveässä hymyssä noissa viiksekkäissä kasvoissa. Heti alkaa hymyilyttää. Tai viime talvena tutuksi tullut Olli- Orava keittiön ikkunan takana pähkinöistä kiittämässä. Olen varma että tämä toimii, verenpaine laskee ja serotoniinin määrä verenkierrossa lisääntyy, mieli ilostuu. Ihan ilmaiseksi.

Näitä luontaislääkkeitä on helppo keksiä, askartele sinäkin niitä itsellesi purkillinen pimeän ajan varalle. Tarvittaessa niitä tarjoillaan myös Karaijassa, taas tänäkin viikonloppuna pe 11-18, la- su 11-16 Tervetuloa!
ML

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti