Kopioiminen ei kannata

Esittelin tavalliseen tapaan Karaijan töitä sunnuntaina näin: ” Karaijassa kaikki on kotimaista työtä…” ja hätkähdin miesasiakkaan vastausta; ” Niin, sitä ei tiedä, niin paljon on huijausta” vastasin siihen ( vähän närkästyneenä) ” Ei Karaijassa, tunnen henkilökohtaisesti jokaisen tekijän ja TIEDÄN mistä tuotteet tulevat”. Uskon edelleen näin, vaikka tämä uusin Marimekko kohu osoittaa että kyllä me suomalaisetkin osaamme kopioida. Jos asian haluaa nähdä positiivisesti, niin minusta tuo suuri kohu osoittaa että meillä yleensä on vielä arvot kohdallaan ja oikea moraali toimii näissä asioissa.

Kopioiminen on taide- ja käsityöalalla kuitenkin kipeä kysymys, sitähän me kaikki teemme, noukimme ideoita mistä ikinä niitä saamme. Silmät ja korvat on pidettävä auki jatkuvasti. Koska ihminen tosiaan toimii suurelta osin tiedostamattomasti, mitä tulee kuvien ja informaation vastaanottamiseen ja käsittelemiseen, ei ole lainkaan ihmeellistä että myös kopioimista sattuu usein tiedostamattomasti. Siltä on vaikea suojautua.

Itse olen sitä mieltä että kun lapsen ( lue työn) on maailmaan saattanut, sille on annettava oma elämä. Se jatkaa kulkuaan osana kulttuuria, jos se on tarpeeksi kiinnostava, siihen kyllä tartutaan, tavalla ja toisella. Niin kuin elävienkin lasten kanssa, niin myös näiden kätten töiden kanssa, on vain luotettava siihen, että ne kestävät omat koettelemuksensa.

Noin yleensä on turha surra kopioimista, koska se on lähde joka kuivuu hyvin nopeasti. Yhden idean voi kopioida, mutta kopio on aina kopio, siis huonompi kuin alkuperäinen. Jos se on parempi, se onkin jo tuotekehittelyä. Jos sinulla on lähde josta pulppuaa kauniita ja kestäviä ideoita, voit antaa sen pulputa, kopioimisessa on nimittäin se ikävä puoli että se tapahtuu jälkikäteen, se on aina johdettavissa alkuperäiseen, niin kuin tässä Marimekko tapauksessakin nähtiin. Valheen jäljet ovat lyhyet.

Kuningasideat kannattaa tietysti ehkä patentoida, mutta noin muuten olen sitä mieltä että käsityöläisen ja taiteilijan kannattaa keskittyä lähteensä ruokkimiseen ja oman äänensä kuuntelemiseen. Siinä on tarpeeksi haastetta tässä kuvien ja impulsien ilotulituksessa. Niin kuin monessa asiassa, niin tässäkin, pitkäjänteinen ja uskottava työ palkitaan. Kun luot, luo maailma, sitä onkin vaikeampi kopioida.

Toivon että jatkossakin voisimme luottaa suomalaiseen työhön ja luovuuteen. Olemme aina saaneet vaikutteita ja verenperintöäkin sekä lännestä että idästä, meillä on oma ainutlaatuinen luontomme ja historiamme, meillä on paljon, riittävästi.

ML