Kun katsomme luontoa; metsiä, niittyjä, vuoria ja meriä, miten monimuotoinen ja uskomattoman rikas se onkaan. Ihminen löytää metsien kätköistä ja merten syvyyksistä jatkuvasti uusia kasvi- ja eläinlajeja. Värien, muotojen ja elintapojen kirjo on käsittämätön.
Tämä olkoon johdatus myös luonto-galleria Karaijan Jouluun. Sillä minimalismiin ja skandinaaviseen puritanismiin tottunut silmä voi saada shokin navetan oven avatessaan. Meillä ei ole oikeasti yhtään suoraa seinää tai puhdasta pintaa. Puritaanisuus on korvattu mielikuvituksella. Joulu Karaijassa on kultainen ja kimmeltävä, runsas ja värikäs kuin merenalainen koralliliutta tai sademetsän syli.
Suomi tuntuu joskus yhden aatteen maalta. Suomalaisen minimalismin taakse järjestäytyneet vankat mielipidevaikuttajat markkinoivat maatamme yksinkertaisuuden suunnannäyttäjänä. Taideteollisissa oppilaitoksissa rönsyjä kannustetaan karsimaan. Turha ja päälleliimattu koristeellisuus ei tietenkään palvele mitään, mutta sisällöstä lähtevä mielenrikkaus ja erilaisuuden ylistys on toinen asia. Tämä pätee myös maalaustaiteeseen, tyylilajeja voi olla samanaikaisesti useita, "uuden" tai modernin ilmeen etsiminen ei saisi olla itseisarvo. Kenneth Rosenlundin luontomaalaukset eivät ehkä luo uutta maalausteknisesti, mutta kunnioittavat ja ylläpitävät pitkää perinnettä, jossa yhdistyy taito ja tunne.
Minua monotonisuus on aina pelottanut. Suomi on maa idän ja lännen välissä, halusimmepa sitä tai emme. Perintötekijämme tulevat varmasti molemmista suunnista ja sama pätee kansan makuun. Me olemme taistelleet suurta vihollista vastaan kuin yhtenä miehenä, mutta nyt olisi varmaan jo aika antaa jokaiselle "miehelle" vapautensa ajatella ja julistaa Suomi vapaaksi maaksi erilaisille ajatusmalleille. Karsiminen voi olla myös latistavaa ja jatkuvasti toistuva suorakulmainen muoto mielikuvituksen, ja ainakin arkkitehtuurissa, rahan puutetta. Kaunis voi olla monella tavalla, uskottava, luotettava ja arvokas voi myös näyttää hyvin monenlaiselta.
Monipuolisempaan elämään tarvitaan tietysti turvallisuutta. Eiköhän Suomi ole jo tarpeeksi turvallinen maa että voisimme antaa kaikkien kukkien kukkia ja löytää sitä tietä ihan oma identiteettimme, jotakin idän ja lännen välissä, rikkautta joka vain meille on mahdollista saavuttaa.
Pappilan vanha navetta tarjoaa Karaijassa tarpeeksi turvaa aika villiksi yltyvään menoon. Harmonia erilaisten asioiden välille syntyy siitä rakkaudesta jolla ne on valmistettu ja esille asetettu. Ihan niinkuin luonnossakin.
Tervetuloa Karaijan Jouluun!
Auki Marraskuussa pe 11-18, la-su 11-16
Joulukuussa ti- pe 11-18, la- su 11-16
ML
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti