Rukoilin kärsivällisyyttä, mutta en silti pysty olemaan pillastumatta Helsingin sanomissa julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan älykkäät ihmiset olisivat muita harvemmin uskovaisia.
Yksi kaksi kolme.....
Vaikka ohi ovat ne ajat jolloin painettua sanaa pidettiin totuutena on tämä minusta aika ala-arvoista. Kuinkahan suuri prosentti maailman väkiluvusta on uskovaisia?
Ja ennen kaikkea miten tällaiseen tulokseen päädyttiin?
Suoria lainauksia tutkimuksesta:
"Meta- analyysissä psykologit määrittelivät älykkyyden "kyvyksi järkeillä", suunnitella, ratkoa ongelmia, ajatella käsitteellisesti, ymmärtää mutkikkaita ideoita, kyvyksi oppia nopeasti ja kokemuksesta."
Voin vain kuvitella millaiset kysymykset ja vastaukset antavat hyvät tulokset noihin kykyihin.
Mutta miten olisi esim. ihmisen kyky ymmärtää elämänkaarensa kokonaisuutena, syitä ja seurauksia?
Kuinka mitataan ihmisen kykyä luoda uutta ja irrationaalista? Tai sen merkitystä.
Ihmisen kyky tuntea sympatiaa, empatiaa tai ylipäänsä myötäelämisen kykyä lähimmäistään kohtaan?
Kuinka mitataan ihmisen kykyä tehdä elämästään merkityksellinen, tuntea elämälleen tarkoitus?
Kuinka mitataan ihmisen kykyä rakastaa?
Suora sitaatti:
" Älykkäät ihmiset pitävät uskonnollisuutta epäjärjellisenä ja irrationalina. Lisäksi uskonto ei ankkuroidu tieteen löytöihin, eikä uskontoa voi testata."
Huraa! Tämähän kiteyttää koko tutkimuksen. Usko ei ole järkeiltävissä, yksikään uskova ei varmasti niin väitäkään. Ja kuka olikaan se joka määrittelee mikä on järkevää ja sitten mittaa järkevyyden asteen- aivan, Homo sapienshan se. Uskohan on nimenomaan uskoa johonkin suurempaan, kuinka se silloin voisi olla ihmisen järjen luomaa tai ihmisen järjen mukaista?
No ei tod. ankkuroidu tieteen löytöihin, mutta miten vanhaa olikaan ihmisen tiede? Ja kuinka stabiilia se on? Mihin se on ankkuroitavissa?
Uskontoa ei tod. voi mitata.
Tutkimusta on jo kritisoitu siitä että se määrittelee älykkyyden vain analyyttisenä älykkyytenä. Tutkimus ei ota huomioon luovaa älyä ja tunneälyä.
Mitä virkaa tällaisella tutkimuksella sitten on?
Tosiaan, sillä voi ärsyttää ja diskriminoida ihmisiä. Sillä voi myös luoda ennakkoluuloja ihmisten välille. Onko se älykästä? Tutkimuksessa todettiin että älykkäät ihmiset käyvät enemmän kouluja ja saavat parempia työpaikkoja. Tässä nykyisessä "kovien arvojen" maailmassa se ei liene yllätys kenellekään. Luovat ja herkät ihmiset eivät kansoita suurten pörssiyhtiöiden johtokuntia tai eduskuntasaleja, mutta ovatko he tyhmempiä?
Uskovaisuus ja ateismi ovat myös hyvin vaikeasti mitattavissa maailmanväestöstä koska "viralliset" tilastot aina vääristävät asiaa. Ateisteja näyttäisi olevan eniten entisen Neuvostoliiton alueella ja Kiinassa, mutta syynä tähän on luultavasti kommunistisen valtiojärjestelmän keräämä tilasto. Ateisteja on myös eniten tiedemiesten joukossa, mikä käy "järkeen" koska hehän keskittyvät juuri todistamaan todeksi vain sen mitä itse pystyvät mittaamaan. Ateismilla on myös tapana lisääntyä hyvinvoinnin seurauksena, mikä on myös "loogista", koska ihmisen usko omaan itseensä luomakunnan kruununa tuppaa vahvistumaan kun ajat ovat hyvät, hätä tulee vasta kun huomataan että ihminen ei olekaan kaikkivoipa.
Jätetään siis pieni ovi rakoselleen että valo eri suunnista pääsisi sisään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti