Galleria Karaija: Saveen säilötyt lapsuusmuistot

Karaijan kesä jatkuu vielä pari viikkoa. Meillä on tämän kesän näyttelyssä mukana myös keraamikkoja, yksi ihan uusikin nimittäin Tiina Harjola Teijosta. Tiina onkin onnistunut luomaan kesän hittituotteen, superromanttiset kukkakupit. Niissä ovat ruusut, pionit, orvokit ja omenankukat kukkineet koko kesän ja perhoset liihotelleet joukossa. Tiinan vankasta ammattitaidosta kertovat paitsi nämä dreijatut kupit, myös kauniit leikekoristeiset ja kohopainetut sudenkorentovadit. Tiina käyttää myös litografia tekniikkaa savelle, jossa piirustuksista ja valokuvista leikkaamalla ja liimaamalla vedostetaan kuva keraamisilla pigmenteillä.

Tiina kertoo näistä töistään näin; Olen yrittänyt tavoittaa toissäni lapsuuden mielikuvitusmaailman. Kun leikkiemme vakiopaikassa "Pikkumetsässä" koetut seikkailut ovat todellisempia kuin todellisuus itse. Päivä toisensa perään kävimme ruokkimassa elefantin, seurustelimme mehiläisten kanssa ja kiipeilimme puiden oksilla, jotka sijaitsivat aution saaren sydämessä.

Kaikki muistot kulkevat mukanani, vaikka jokaisella askelmalla vähemmän kosketuspintaa. Riippumatta kuinka monta ovea avaan, yhä enemmän jää seuraavan tuolle puolen.

Toinen keraamikko onkin Karaijan ystäville jo vanha tuttu, Hillevi Latvalahti. Hillevi asuu sekä Espoossa että varsinkin kesäisin täällä Inkoossa. Hillevin töissä ihastuu usein siihen lämpöön jolla hän työnsä luo, niissä on hiukan veijarimaista huumoria. Tämän kesän näyttelyyn hän on tehnyt kokonaisesn kukkaniityn ja elävästi olevia koiria. Hänen suurin teossarjansa on kuitenkin perheen naiset, joista hän kirjoittaa näin;

Silloin muutettiin maalle kesäksi. Perheen naisia oli aina paikalla eri kokoonpanoissa. He loivat tunnelman. Äiti, mielestäni niin kaunis, usein haaveissaan, isoäiti, jonka lapsikin tiesi muita paremmaksi ihmiseksi, Julia täti, jotenkin niin nykyaikainen ja reipas, isosisko, jota ihailin ja kadehdin ja minä itse, joka en tiennyt olinko lapsi vai jo nuori tyttö. Meidät kaikki asetan nyt esille, vieraiden silmien tarkasteltaviksi. Tässä minä mökötän letteineni. Isosisko esittelee tyytyväisenä uutta polkkatukkaansa. Minä vaan en saa vielä leikata lettejäni, kun en ole vielä täyttänyt kymmentä.

Mukana on myös omiakin keramiikka lapsiani.

Lapsuuden kesät Karaijassa 23.08.2015 asti, ti-pe 11-18, la-su 11-16 TERVETULOA! VÄLKOMMEN!