Luovuuden lähteellä eli resepti uuteen uljaaseen Suomeen

Voimme vihdoin nousta uudelle mantereelle, jonka innostuksesta kuohkeassa mullassa itävät innovaatiot joita hyvistä ajatuksista hapekas kaste ravitsee. Nyt meillä on kasassa kaikki Steven Johnsonin listaamat eväät innovaatioihin, Nokia puhelimien jälkeisiin uusiin ideoihin, kohta voimme kerskua että meiltähän näitä pesee, hakekaa lisää vaan!

Ravistele siis kaikesta kroolaamisesta väsähtäneet jäsenesi ja anna ideoiden auringon lämmittää, olen koonnut sinulle nämä lämpöiset säteet vielä kerran omin sanoin;

 

1. Rinnakkainen mahdollinen; Idea avaruus on horisontaalinen, palatsin rakentamiseksi tarvitsemme toisiamme, kaikki ovet, ikkunat ja luukut auki. Se mitä yrität keksiä tai parantaa, toimii ehkä jo jossain toisessa ympäristössä, toisessa olomuodossa, siksi tarvitaan avoimuutta ja poikittaisliikennettä. Rinnakkainen mahdollinen avaa palatsinsa ovia yksi kerrallaan, vaikka onnistuisitkin levitoimaan itsesi seinien läpi, aikaansa edellä olevien ideoiden kohtalo on odotella että muut tulevat tavallista tietä perässä.
2. Helposti muuttuvat verkostot; Elämän liemi on keitetty vedessä, aivomme ovat joustavaa, pehmeää massaa, neuroneja synapsien verkostoissa. Kun haluat luoda innovatiivisen ympäristön, varmista että se on muuntautumiskykyinen. Eläminen on muuttumista ja mitä joustavammin osaamme siihen suhtautua, sitä paremmin osaamme siitä nauttia. Älä naulaa teesejäsi seinään, laita sinitarralla tai kirjoita liitutauluun.
3. Hidas aavistus; Naisen vaisto, intuitio, ohi kiitävä kosketus, kenties taka-ajatus, ilmiöllä on monta nimeä, kysymys on hauraasta ja herkästä aavistuksesta, jonka voi joko tappaa topakalla otteella tai antaa kasvaa täyteen kukoistukseensa. Ilmiö taitaa liittyä myös ns. hetkessä elämiseen, sen tunnistaminen vaatii hereillä oloa ja sen hengissä pitäminen sitkeyttä. Todella suuria ajatuksia voi koota yhteen useammasta pienestä aavistuksesta.
4. Onnekkuus; Aivot toimivat vuoroin järjestäytyneinä, vuoroin kaoottisesti, kaaosta, kohinaa tarvitaan uuden syntymiselle. Se mikä on tarkoin järjestettyä, pysyy sellaisena, se ei pysty tuottamaan uutta. Etsi onnekkaita sattumia, hortoile päämäärättömästi ajatustesi aavikolla, anna uniesi mehustua syvissä sademetsissä. Ole avoin muiden ajatuksille ja jaa omistasi. Onnekkuus on ketju, jos siihen laittaa lukon se pysähtyy.
5. Virhe; Tekevälle sattuu, virheiden määrä kasvaa siellä missä yritysten määrä kasvaa. Oikeassa oleminen lamaannuttaa ( onhan se kieltämättä aika makoisaakin) se on kuin täysi vatsa, se tuuduttaa ihmisen uneen, kun taas virheiden tekeminen on nälkäinen tila, se pakottaa jatkamaan, liikkumaan, kunnes oikea vastaus löytyy, siksi virheisiin sisältyy suuri potentiaali ja mahdollisuus. Ne ovat myös alustoja uuden etsimiselle, raaka- ainetta.
6. Eksaptaatio; on oikeastaan varkaus positiivisessa mielessä. Jokin jo olemassa oleva saa uuden käyttötarkoituksen tai ominaisuus uuden tehtävän. Linnun höyhen muuttui vaatteesta lentovälineeksi. Kierrättäminen on kohta ainoa järkevä vaihtoehto maailmassa jossa tänään elämme. Sitä on syytä tehdä kaikissa mahdollisissa muodoissa ja tiloissa. Koralliriutat ja sademetsät ovat uskomattoman tehokkaita energian ja resurssien kierrättäjiä, ihmisellä on niistä loppumattoman paljon opittavaa. Tehokkuus ja taloudellisuus lisääntyy myös siellä missä verkosto on tiheä ja kierrätys toimii. Suurkaupungit mahdollistavat erilaisien alakulttuurien synnyn, koska samoista erikoisista asioista kiinnostuneita ihmisiä kokoontuu yhteen. WWW eli verkko voi tehdä saman virtuaalisesti.
7. Alustat; Koralliriutta, sademetsä, World Wide Web tai Helsinki ovat alustoja jotka tarjoavat sen ”asukkaille” mahdollisuuden loputtomaan kasvuun ja kehitykseen. Luonnossa olevia alustoja ja niitä sinne synnyttäviä lajeja on syytä kunnioittaa ja tutkia. Alustoja voi myös pinota yhteen, tilkuista voi rakentaa täkin joka lämmittää entistä suurempaa joukkoa. Alustat kuhisevat elämää ja innovaatioita.

 

Johnson vertaili vielä erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä toisiinsa, tässä innovaatioiden synnyttämisen mielessä. Äkkiseltäänhän voisi ajatella, että vapaa markkinatalous ja kapitalistinen järjestelmä tuottaisi huomattavasti enemmän innovaatioita ( perustuen palkkioihin) kuin hierarkisemmat sosialistiset tai kommunistiset järjestelmät.  Ero ei kuitenkaan ole välttämättä niin näkyvä, koska molemmilla järjestelmillä on omat ”lukkonsa” , esteet vapaan assosiaation tiellä. Siinä missä kommunistinen järjestelmä pyrkii liikaa kontroloimaan ja ohjaamaan kansalaistensa käyttäytymistä, markkinataloudessa on taas käytössä erilaiset patentit ja liikesalaisuudet, jotka estävät ajatusten vapaata virtaa. Suurin osa maailman historiassa tehdyistä isoista keksinnöistä on syntynyt epäkaupallisissa suurissa verkostoissa, yliopistomaailmassa ja muuten voittoa tavoittelemattomissa tutkimusorganisaatioissa, joista ne on sitten ehkä kaapattu markkinoiden käyttöön. Siksi voisinkin vielä lisätä oman huoleni perustutkimuksen ja valtionrahoittaman akateemisen tutkimuksen ja opetustyön tulevaisuudesta, markkinoiden kilpailuun ja osaketalouteen perustuva järjestelmä ei takaa tarpeeksi laajaa ja innovatiivista tulevaisuutta täällä Suomessakaan.

 

Näillä eväillä etsimme nyt siis uutta mielekkyyttä työelämäämme, keitämme sellaisen sopan että rehellisestä ja kauniista Suomesta tulee myös innovatiivisin ja uutta luovin.

Kapteeni kiittää hyvästä matkaseurasta ja toivottaa mukavaa päivän jatkoa, lennollamme oli hiukan turbulenssia mutta sää Helsingissä ( Inkoossa) on aurinkoinen ja kirkas.

 

Nämä viimeiset kahdeksan tekstiäni olen siis vapaasti ja omin sanoin tiivistänyt teoksesta;

Mistä hyvät ajatukset tulevat, innovaation luonnonhistoria. Kirjoittanut Steven Johnson, suomentanut Kimmo Pietiläinen ja julkaissut Terra Cognita.

 

ML