Jatkamme
hyvien ajatusten metsästystä. Toinen Steven Johnsonin luovuutta lisäävissä
ympäristöissä toistuva hahmo on Helposti
muuttuvat verkostot. Uskokaa tai älkää niin tätäkin blogia
naputtelevan ihmisen aivoissa on peräti 100 miljoonaa neuronia ja 100 biljoonaa
erillistä kytkentää niiden välillä, se on maapallon suurin ja monimutkaisin
verkosto. ( eihän uskoisi! ) Vertailun vuoksi www:ssä on nyt noin 40 miljardia
sivua ja jos oletamme että jokaisella sivulla on keskimäärin noin kymmenen linkkiä
niin, päässäsi on verkosto joka on monta kymmentä kerta lukua suurempi kuin
koko www.
Sitten painumme
taas takaisin elämän alkulimaan. Sikäli kuin ihminen tietää, niin elämä ilman
hiiliatomia on mahdotonta. Ai miksikö? No koska ominaisuuksiensa ( jotka voit
itse selvittää) vuoksi se on erityisen taitava solmimaan kemiallisia
sidoksia muiden atomien kanssa, hiili on kytkijä. Hiili on siis
jonkinlainen luonnon www jonka uutta tuottavia linkkejä ilman
maapallo olisi pysynyt elottomana alkuaineiden liemenä, yök. Mutta hiilikään ei
pysty muodostamaan kytkentöjään tyhjyydessä ilman oikeanlaista väliainetta, ja
siihen taas vesi on ihan omiaan, näin on alkuperäinen liemi valmis.
Seuraavaksi
Johnson tekeekin taas mielenkiintoisia vertailuja erilaisten innovaatioympäristöjen
välillä. Ensin tarkastellaan molekyylin käyttäytymistä seuraavissa tiloissa:
Kaasussa vallitsee kaaos, uudet yhdistelmät ovat
mahdollisia, mutta kaaoksen liikkuva luonne ei tarjoa niille otollisia
olosuhteita kehittyä.
Kiinteä aine tarjoaa taas liian kiinteät olosuhteet,
molekyylit eivät pääse treffailemaan eivätkä siten muutu.
Nestemäinen verkosto sen sijaan on ihanteellinen ympäristö
molekyyleille tutkia Rinnakkaista mahdollistaan ( termi edellisestä luvustani) koska se joustaa ja mahdollistaa molekyylien törmäilyn ja muunnoksien kehityksen.
Näitä kolmea
olomuotoa voidaan verrata myös ihmisen kulttuurihistoriaan. Följ med:
Metsästäjä- keräilijät elivät nimittäin kaasumaisissa
olosuhteissa, pienissä nopeasti liikkuvissa ryhmissä, joissa heillä ei ollut
juurikaan tilaisuuksia tutustua toisiinsa.
Maanviljelyn ja luostarien myötä ihmiset sitten asettuivat
aloilleen ja alkoivat jo kokoontua suuremmiksi kyliksi, innovaatioita alkoi
hiljalleen syntyä. Uskonnolliset yhteisöt kuten luostarit opettivat ja jakoivat
tietoa, mutta ne olivat hyvin suljettuja yhteisöjä ja Johnson vertaakin niitä
siksi kiinteään aineeseen.
Kaupungistuminen ja erityisesti renessanssin ajan
italialaiset kaupungit tuottivat keskiaikaisen kiinteän järjestyksen
vapautumisesta johtuen useita neroja ( Michelangelo, Brunelleschi, Da vinci).
Näiden kaupunkien väestöä tuli eri suunnista ja ne rikkoivat informaation
sidokset, antaen ajatusten kiertää vapaasti. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa sitä innovaatisemmaksi se tutkimusten mukaan tulee.
Jos ihmisen
kaikki suuret innovaatiot laitetaan yhdelle aikajanalle, niin tällainen
maalainenkin joutuu myöntämään että suurten kaupunkien myötä innovaatiot suorastaan
räjähtävät elämään. Italian taiteellinen ja tieteellinen kukoistus kytkeytyi
myös varhaiseen kauppakapitalismiin. Se kiihdytti Italian kaupunkien kasvua ja
synnytti vaurautta jota voitiin käyttää tieteisiin ja taiteisiin. Johnson
haluaa kuitenkin vielä korostaa myös keksintöä nimeltä `kaksinkertainen
kirjanpito`jota mm. Goethe on kutsunut yhdeksi ihmismielen hienoimmista
keksinnöistä. Suora sitaatti Steven Johnsonilta: Kaksinkertainen kirjanpito
kuvaa markkinoiden synnyn keskeistä periaatetta: kun talousjärjestelmät
siirtyvät feodaalisista rakenteista modernin kapitalismin orastaviin muotoihin,
niiden hierarkia vähenee ja ne verkottuvat voimakkaammin. Tarkennetaan nyt
vielä että tämä lauma sieluisuus ei siis tee KOKO laumasta älykkäämpää ja
innovatiivisempaa vaan verkottuminen antaa mahdollisuuden sen älykkäille
jäsenille hyödyntää tilanne ja kehittyä entistä innovatiivisemmiksi.
Siinä missä
Arthur Koestler ylistää luovaa mieltä teoksessaan The Act of Creation, Steven
Johnson taas haluaa muistuttaa ympäristöjen merkityksestä, hän kirjoittaa:
mieli on kytkeytynyt ulkoisiin verkostoihin jotka muokkaavat informaation
virtaa ja inspiraatiota, joista suuret ajatukset muotoillaan. Johnson
kirjoittaa vielä pitkästi erilaisista työympäristöistä ja niiden ominaisuuksista
ajatusten muokkaamisessa, vertailee erilaisia työympäristöjä kuten, kiinteitä
yksittäisiä huoneita, avokonttoreita ja lopulta parhaimmaksi ratkaisuksi
todettuja ” helposti muuntuvia tiloja”. Verkoston tehokkuutta hän painottaa
vielä seuraavasti; Ryhmän keskustelun sosiaalinen virtaus muuttaa yksityisen
kiinteän olomuodon helposti muuttuvaksi verkostoksi. Meitä suomalaisia ehkä
vielä kiinnostaa että maailman modernein ja tässä mielessä huipputehokas
pääkonttori on Microsoftin Building 99 Washingtonissa.
Tarraa verkkoon,
hyviä ajatuksia on tulossa lisää!
ML
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti