Löysin eilen
Karaijassa mehiläisen joka oli lentänyt viimeisen lentonsa pienen pahvisen
lahjarasian pohjalle, kauniin kesän muistoksi. Kesä 2013 oli Inkoossa paras
täällä kokemani, lämmin alkoi toukokuussa ja vielä eilen saattoi auringossa
tuntea kesäisen lämpöisiä säteitä. Se näkyi myös Karaijassa, meillä oli
ennätysmäärin kävijöitä ja ihmiset olivat hyväntuulisia ja tyytyväisiä.
Kesänäyttelyäkin kehuttiin kaikkien aikojen parhaaksi.
Kesä alkoi
juhlavasti suuren kesänäyttelyn iloisilla avajaisilla. Esillä olikin komea
kokoelma pronssiveistoksia, maalauksia ja grafiikkaa. Seuraavaksi juhlittiin
Meri ja musiikki festaria, meillä Karaijassa kuunneltiin J. S. Bachin sarja
soolosellolle ja Kalevi Ahon upea sävellys klarinettikvintetolle. Karaija oli
ääriään myöden täynnä ihmisiä jotka silmin nähtävästi nauttivat hyvästä
musiikista parisataa vuotta vanhojen kiviseinien ja hirsikaton muodostamassa
tilassa kuin ystävänsä sylissä. Moni konsertti vieraista kehui tunnelmaa
ainutlaatuisen intiimiksi ja hienoksi, paitsi musiikkia, tilaisuus tarjosi myös
silmänruokaa monessa muodossa, maalauksina ja veistoksina. Ehkä mieleen
painuvin muisto itsellenikin on tuo konsertti ja se hetki sen jälkeen, kun
työnsä tehneet, väsyneet mutta onnelliset muusikot kulkivat aplodien ja
suosionosoitusten kujaa yleisön keskeltä takahuoneeseen. Sellaista määrää
tiivistynyttä iloa ja onnea on vaikea kokea pelkästään kuvataidenäyttelyissä.
Kesäkuun
lopussa vietettiin Inkoon päivää, muutama käsityöläinen tuli taidetorillekin vaikka
juuri tämä päivä ei ollut sään puolesta ihan kesän keskitasoa. Inkoon päivä
viimeistään avaa kesän täällä, sen jälkeen vietetäänkin tasaiseen tahtiin
jokaisen kylän omia päiviä ja kaikenlaisia muita hienoja aktiviteettejä mitä
ihmiset täällä aktiivisesti järjestävät. Välillä ohitsemme jyrisivät vanhat
kuorma- autot viisikymmentä luvulta, välillä taas pärisivät kaksipyöräiset.
Käsityöläispäivän aamuna pääsin itsekin polkupyörällä aivan mahtavan vanhojen
traktorien seurueeseen mukaan työmatkallani.
Kesän
Karaijassa kruunasivat tietenkin Hyväntekeväisyys illalliset ja Taiteiden ilta
elokuussa. Sadonkorjuuillallisilla notkuivat pöydät kesän herkuista, joita taideyhdistyksemme kätevät emännät olivat loihtineet. Ilma oli
sakea suloisista soinnuista ja sanoista. Taiteiden iltaa vietettiin leppoisasti
musiikkia kuunnellen, taidetta tehden, clownin hassutuksille nauraen ja
tulitaiteilijoita ihmetellen.
Syksyyn meidät
saattelivat vielä hienot lintumaalaukset ja veistokset sekä kaikenkarvaiset
eläinystävät joita näkee vielä valokuvien muodossa muutamana lauantaina lokakuussa.
Joulun odotus
alkaa meillä marraskuun alusta, ensin meri- ja lintuaiheisilla maalauksilla (
Kristiina Koskimies- Soininen, Alla Kerisalo) ja sitten joulukuussa teemalla
Sininen hetki ( Hellevi Koistinen, Sirpa Eriksson- Tengström, Ritva Salmi )
Joulunäyttely Joulun koti avataan 3.11. ja sitä täydentävät käsityöläiset
lahjaideoillaan joulukuuhun asti.
Haluan vielä
kiittää kaikkia kesän uskomattoman taitavia taiteilijoita, kaikkia muita yhteistyökumppaneita sekä käsittämättömän
mukavia kävijöitä unohtumattomasta kesästä, näillä voimin jaksamme jouluun
asti,
TERVETULOA
sinne!
Ainiin,
kävijöistäkin olisi tietysti monta tarinaa, lapsikriitikot ovat aina
valopilkkuja, heidän lisäkseen mieleen tulee nyt parikin asiakasta jotka
unohtivat Karaijaan siellä turhaksi tulleen kävelykeppinsä ja eräs nainen joka liikuttui
kyyneliin kaikesta kauneudesta jota näki ja toinen nainen eiliseltä joka
huomasi kattoparruun säästetyn pääskysen pesän ja kertoi että vanhan viisauden
mukaan pääskyset pesivät vain onnellisissa taloissa. Kiitos teille kaikille!
ML
Loistavat nuoret taiteilijat olivat: Nonna Knuutila viulu, Maija Linkola viulu, Anna Rajamäki Alttoviulu, Isaac Rodriquez klarinetti, Jakob Koranyi sello.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti