torstai 23. helmikuuta 2012

Hitaasti hyvä tulee

Satuin eilen kuulemaan asiantuntijan suusta että ihmisen biologinen evoluutio on ehkä loppunut, jäljellä on enää kulttuurinen evoluutio. Tämä toteamus jäi kaikumaan Homo sapiens sapiens malliseen päähäni. Mitä se sitten tarkoittaa, en uskalla edes yrittää selittää, mutta ainahan voi leikkiä ajatuksilla ja leikkimisestä pidän.

Elämän tällä planeetallahan arvellaan alkaneen n. 4,5 miljardia vuotta sitten, silloin alkoi siis biologinen evoluutio, sitä ennen oli kemiallista evoluutiota ( Jumala). Ensimmäisiä hiiren kokoisia kädellisiä olentoja arvellaan olleen olemassa n. 70 miljoonaa vuotta sitten ja siitä sitten alkoi ihmisen kehitys, hitaasti mutta varmasti kohti tätä säkenöivää nykyihmistä. Me kaikkihan tiedämme nuo vaiheet puoliapinoista pystyyn nouseviin esi-isiimme ja koko Homo- sukuisten suureen klaaniin. Olemme tarkkaan nimenneet eri lajit ja selvittäneet niiden liikkeitä. Mutta tämä kaikkihan perustuu arkeologisiin löytöihin fossiileista. Ja nytpä onkin niin että niinkin myöhään kuin 2010 löydettiin taas uusi ihmislaji Denisova hominin Venäjältä. Naisen sormiluusta erotetun DNA näytteen perusteella tämä laji on ihan omansa, sen geenikartta on ihan erilainen kuin muiden tunnettujen lajien. Siis tämä palapeli ei ole lähestulkoonkaan valmis, meillä on vielä toivoa että jostain löytyisi sellainen ihan uusi ihmislaji jolla olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiimme, ymmärrän kyllä että he haluavat pysytellä meistä erossa.

Kiinnostava kohta tässä ihmisen historiassa on mielestäni se, missä vaiheessa ihminen alkoi olla ihminen, siis mikä erottaa meidät eläimistä, tai missä vaiheessa siis ihminen alkoi luulla vähän liikoja itsestään. Siihen on annettu useita hyviä vastauksia;

- kykymme valmistaa työkaluja ja tarve- esineitä ( apinatkin tosin tekevät sitä)
- kykymme koristautua ( mielestäni jotkut lintulajit esim. hallitsevat tämänkin)
- kykymme oppia virheistä ja kehittyä
ja sitten suosikkini,
- kykymme käyttää mielikuvitusta ja tehdä taidetta ( tosin uskon kyllä että eläimilläkin on mielikuvitusta ja norsuthan esim. maalaavat tauluja)

Mutta jotakin oleellista on tuossa kyvyssä oppia virheistä, toistenkin tekemistä ja kehittää tilalle parempi ratkaisu. Sehän on selvä kehityksen merkki. Mutta mikä ON parempi ratkaisu, sehän on usein hyvin mutkitteleva ja edestakaisin nytkyttelevä tie, uusi ratkaisu ei aina ole parempi, vaan usein onkin palattava takaisin lähtöruutuun. Tästä pääsenkin vihdoin ( Hämäläisen isän tyttärenä) asiaan, lempiaiheiseeni, HITAUS on usein paitsi hyväksi, niin myös välttämätöntä. Nykyäänhän se on myös trendikästä.

Hitautta on syytä puolustaa koska nopeus näyttää saaneen niin suuren vallan. Puhumme kuulemma nykyään puolet nopeammin kuin ihmiset 50- luvulla ja jos jalankulkija 50- luvun Mannerheimintieltä siirrettäisiin 2012 luvun Mannerheimintielle, niin hänestä näyttäisi siltä että kaikki muut juoksevat. On siis syytä miettiä mihin meillä on kiire ja ylipäänsä miettiä. Ennenkuin on liian myöhäistä.

Ihminen ei ehkä enää kehity biologisesti paremmaksi yksilöksi, mutta minkälaisen kulttuurin annamme itseämme kehittää on syytä pohtia.

Rauhallista viikonloppua kaikille!

ML

1 kommentti:

  1. kyllä esim. hidas rakastaja on huomattavasti ihanampi kuin nopea sählääjä.....

    VastaaPoista