Tavaksemme on
jo muodostunut aloittaa näyttelyvuosi inkoolaisittain, paikallisen taiteilijan
avaamana, niin tänäkin vuonna. Zoomaus lähiympäristöön paljastaa nimittäin
mielenkiintoisia asioita, niin kuin nyt esillä olevan Seppo Kolehmaisen
tutkijan tarkkuudella tehdyt omaelämäkerralliset maalaukset. Vaikka nämä työt
päällisin puolin voivat vaikuttaa säyseiltä ja asiallisilta, kuten Seppo itse,
make no mistake, niiden taustoihin kätkeytyy huimia seikkailuja aina haiden
kanssa taistelusta Kolumbialaisen salaisen poliisin varjostukseen ja luotien
väistelyyn.
Seppo
Kolehmainen on syntynyt dramaattisena talvisodan vuonna helmikuussa 1939, hän
menettikin isänsä sodankäyntiin ja maanpuolustustehtäviin useaksi vuodeksi,
mutta kun sai hänet takaisin kotiin, isä otti poikansa Sepon kalakaverikseen.
Nuo varhaiset aamut isän kanssa pitkäsiimaa laskiessa ovat viitoittaneet Sepon
tietä pitkälle elämässä. Silloin hän oppi paitsi työnteon ja ahkeruuden
merkityksen, myös erityinen kiinnostus kaloihin syntyi silloin. Näyttelyssämmekin
on pari koskettavaa maalausta näistä varhaisista muistoista. Seppo Kolehmainen
on luonnontieteilijä, joka on saanut koulutuksensa Helsingin yliopistossa ja
väitellyt eläintieteen tohtoriksi Tennesseen yliopistossa Yhdysvalloissa.
Seppo on tehnyt
todella monipuolisen ja huikean uran eripuolilla maailmaa.
Jo Suomessa hän
sai työtä v.-63 radioaktiivisen laskeuman ympäristövaikutusten tutkijana.
Kaikkien aikojen voimakkain ydinpommi on nimittäin silloisessa Neuvostoliitossa
räjäytetty Nova Dazemljalla laukaistu 55Mt :n Tsar Bomba, 30. lokakuuta 1961.
Ydinkokeita on tehty siellä useita. Pommin laukaisu tuotti valtaisat 5,3
jottawattia ja siitä kohosi tulipallo kymmenen kilometrin korkeuteen.
Räjähdyksen saattoi nähdä paljaalla silmällä vielä 1000 kilometrin päässä ja se
aiheutti valtavan lämpö- ja paineaallon joka aiheutti kolmannen asteen
palovammoja vielä 100 kilometrin päässä, pommin voima tunnettiin Suomessa asti.
Raidioaktiivinen laskeuma vaikutti Suomessa eniten lapissa, sen erikoisen
ravintoketjun vuoksi. Ilmakehässä, vedessä ja avaruudessa suoritettavat testit
kiellettiin onneksi suurvaltojen välisellä sopimuksella vuonna 1963. Maailman
eri puolilla on silti tähän saakka tehty 2050 ydinrajähdetestiä, joista
saasteet ovat levinneet ilmakehässä ympäri maapallon. Maailmassa on
varastoituna 20500 ydinpommia, jotka riittäisivät tuhoamaan maapallomme
kokonaan lukemattomia kertoja.
Suomesta Sepon
tie vei Yhdysvaltoihin, josta hän halusi saada lisää kokemusta
radioaktiivisuuden ympäristövaikutusten tutkimisessa. Sitä hän saikin mm.
Tyynellä merellä Bikini Atollilla. Suomalainen Seppo Kolehmainen sukelsi siellä
näytteitä merenpohjasta ydinpommikokeen jäljiltä, haiden partioidessa hänen
yläpuolellaan. Ainoa puolustuskeino hain hyökkäystä vastaan olisi kuulemma
ollut voimakas nyrkin isku hain päässä olevaan arkaan paikkaan, Sepon onneksi
hait eivät olleet agressiivisia. Ydinpommista Bikinin Atollilla on näyttelyssä
erittäin voimakas maalaus.
Seppo
Kolehmaisen seikkailut vedenalaisessa maailmassa jatkuivat -70 :luvulla mm.
vedenalaisessa laboratoriossa Puerto Ricon vesillä, jossa hän tutki jopa 33
metrin syvyydessä kaksi viikkoa asuen, koralliriutan lajistoa ja ravinteita.
Tavattuaan Puerto Ricossa toisen suomalaisen tutkijan Veikko Tarkkasen, hän
kiinnostui tulikärpästen bioluminenssi- ilmiön käytännön sovellutuksista ja se
tutkimus veikin hänet sitten huimiin seikkailuihin Kolumbiaan jossa hän oli
paitsi tulikärpäsjahdissa, myös virheellisesti Kolumbian salaisen poliisin
epäiltynä ja vakoiltuna. Tästä huolimatta Seppo Kolehmainen sai kerättyä
40 000 tulikärpästä ja tutkimus niiden parissa johdatti hänet Hollantiin
ja Belgiaan, jonne hän rakensi yhdessä Veikko Tarkkasen kanssa laboratorion ja
reagenssitehtaan. Työnsä parissa Seppo palasi vielä Yhdysvaltoihin ja lopulta
sieltä takaisin Suomeen ja Viroon jossa hän perehtyi gourmetsienien
kasvatukseen.
Vuonna 2010
Seppo Kolehmainen rakensi Inkerinsä kanssa talon Inkooseen, kalavesien äärelle.
Itse olen tutustunut Seppoon akvarelli- ja öljymaalauskurssillani Inkoon
kansalaisopistossa. Sepon antaumuksellinen paneutuminen muistojensa
maalaamiseen on tehnyt meihin kaikkiin kurssilla vaikutuksen. Aiheista
maalauksiin Sepolla ei ole pulaa, joten odotan tämän uran taiteilijanakin
saavan vielä pitkälle jatkoa.
Kokemuksia ja
kohtaamisia, Seppo Kolehmaisen maalauksia on esillä 23. 03. asti, la- su klo.
11-16 Galleria Karaijassa, tervetuloa!
ML
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti