Ihminen tavattavissa

Karaijassa oli taas niin mukava kävijä. Hän puhui taukoamatta, sillä tavalla painottomasti ja rauhallisesti, vähän kuin itsekseen, mutta yllätti aina aika ajoin katsahtaen kuulijaansa otsallaan ja silmillään, kuin hyväksyntää kysyen, tai lupaa jatkaa. Hänellä oli kaunis katse. Aiheet ja ajankohdat kertomuksessa vaihtelivat kuulijalle haasteelliseen tahtiin, mutta jokin hänessä sai kuuntelemaan herkeämättä, haluamaan hyvää hänelle ja lopulta uskomaan että se kaikki oli totta.

 

Kun aloitin työni galleristina Galleria Karaijassa, uskoin sen olevan työtä taiteen ja käsityöperinteiden säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Uskoin tietäväni miten halusin sitä tehdä. Olen elänyt Karaijan mukana koko sen pian 18 vuoden iän ja ollut käsityöläinen ja taiteilija itsekin yhtä kauan. Tunnen suuren joukon ihmisiä alalta ja juuri he olivat myös syy, miksi minusta Karaijaa tarvitaan. Silti olen oppinut paljon. Olen oppinut että Karaijassa kyse ei ole niinkään taiteesta vaan kyse on ihmisestä, jokaisesta joka tulee sisään ja lähtee ulos. Minulla on noiden tapahtumien välinen aika vaikuttaa, antaa ja saada. Jokainen kävijä tuo jotain tullessaan ja vie jotain mennessään. Enkä nyt tarkoita materiaalisia asioita. Mikä valtava tarinoiden määrä noiden seinien sisälle tallentuukaan. Onneksi ne ovat vankkaa tekoa, seisoneet paikallaan jo pari sataa vuotta.

 

Tajuammekohankaan me millaisia eläviä elämäntarinoita me kaikki olemme? Käveleviä kohtaloita? Taiteessa on kysymys ihmisestä. Jokaisessa käsintehdyssä työssä, olipa se sitten maalattu tai muotoiltu, kaiverrettu tai kudottu, olipa se sitten savea tai kiveä, lasia tai puuta, on ihmisen jälki, siinä on ihminen tavattavissa.
 

Haluan vielä kiittää kaikkia kuluneesta hienosta vuodesta ja toivottaa jokaiselle hyvää uudelle vuodelle! Juuri nyt tehdään suunnitelmat valmiiksi tulevalle vuodelle, paljon kaikenlaista kiehtovaa on tulossa. Karaija on tammi- helmikuussa auki lauantaisin klo. 11-16 TERVETULOA!

ML